No niin - talvilomat on lusittu ja arki taas edessä... Onneksi Vappu hieman pehmitti tuota arkeen siirtymistä :)
Meillä juhlittiin säyseästi maalisudin varressa ja siinä sivussa koristeltiin kämppää ja herkuteltiin niin makeilla kuin suolaisillakin herkuilla. Pöydästä löytyivät "ne perinteiset" eli munkkeja ja donitseja, chipsejä, popcornia, chilipähkinöitä ja valkoisia sekä vaaleanpunaisia vaahtokarkkeja. Tänä vuonna en viitsinyt alkaa paistamaan munkkeja itse, joten tyydyimme valmiina ostettuihin Fazerin munkkeihin. Kuohuviininä meillä oli taivaallisen ihana Gancia Asti, joka on yksi harvoista oikeasti hyvänmakuisista kuohuviineistä.
Päivälliseksi grillasimme kunnon naudanfilettä, jota popsittiin valkosipulivoin, ranskalaisten sekä kasvisten ja hedelmien kera. Iltapalaksi vielä herkuteltiin nakeilla, perunasalaatilla ja patongilla. Ja tietysti skumpan kanssa :)
Maalausprojekti on muuten vihdoinkin lähes valmis - laitan seuraavaan postaukseen teille muutaman tunnelmapalan! Hyvää Vappua vielä näin jälkikäteen kaikille!
Sivut
Näytetään tekstit, joissa on tunniste herkut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste herkut. Näytä kaikki tekstit
perjantai 2. toukokuuta 2014
perjantai 14. helmikuuta 2014
Kokkauspuuhissa
Innostuinpa minäkin pitkästä aikaa puuhailemaan keittiössä ihan kokkaushommissa (!) - pyöräytin itselleni työevääksi makoisan kasvisgratiinin kukka- ja parsakaalista.
Ensin sipaisin hieman öljyä uunivuoan pohjaan, jottei gratiini palaisi kiinni saman tien. Sitten pilkoin kaalit sopiviksi palasiksi ja levittelin ne tasaisesti uunivuoan pohjalle. Päälle kaadoin seoksen, jossa oli oikeaa kermaa, vähärasvaista 10-prosenttista ruokakermaa, pari munaa, tuoretta korianteria ja oreganoa sekä tietysti suolaa ja pippuria.
Lopuksi paistoin koko komeuden uunissa 175 asteessa noin 40 minuuttia. Lopputulos oli herkullinen, mutta seuraavaa kertaa varten viisastuin sen verran, että pilkon kukkakaalit hieman pienemmiksi paloiksi, niin kypsyvät paremmin. Nyt makuelämys oli muutaman kukkakaalipalan osalta hieman liian "al dente", mutta ei se menoa kuitenkaan haitannut :D
Ihanaa viikonloppua teille kaikille ja hyvää ystävänpäivää!
Ensin sipaisin hieman öljyä uunivuoan pohjaan, jottei gratiini palaisi kiinni saman tien. Sitten pilkoin kaalit sopiviksi palasiksi ja levittelin ne tasaisesti uunivuoan pohjalle. Päälle kaadoin seoksen, jossa oli oikeaa kermaa, vähärasvaista 10-prosenttista ruokakermaa, pari munaa, tuoretta korianteria ja oreganoa sekä tietysti suolaa ja pippuria.
Lopuksi paistoin koko komeuden uunissa 175 asteessa noin 40 minuuttia. Lopputulos oli herkullinen, mutta seuraavaa kertaa varten viisastuin sen verran, että pilkon kukkakaalit hieman pienemmiksi paloiksi, niin kypsyvät paremmin. Nyt makuelämys oli muutaman kukkakaalipalan osalta hieman liian "al dente", mutta ei se menoa kuitenkaan haitannut :D
Ihanaa viikonloppua teille kaikille ja hyvää ystävänpäivää!
tiistai 12. marraskuuta 2013
Perinteiseen tyyliin
Kuten otsikkokin jo kertoo, Isänpäivä koostui meillä hyvin perinteisistä palasista - kävimme syömässä vanhempieni luona ja kahvittelemassa mieheni vanhemmilla Ogelissa. Viemisinä meillä oli kukkia, suklaata, kortti ja kakku, meitä kun on kielletty "törsäämästä" kalliisiin isänpäivälahjoihin. Äiti oli tehnyt suurinta herkkuani eli makaronilaatikkoa ja jälkkäriksi marjarahkaa. Illalla kinuskikakun popsimisen jälkeen olo olikin yhdellä jos toisella kuin ilmapallolla...
Sain itsestäni viikonloppuna myös sen verran irti, että tein vihdoinkin vuoden ekat tortut. Osaan laitoin perinteistä luumumarmeladia ja osaan omenavaniljahilloa. Itse en niin välitä tähtitortuista, koska kapeat sakarat ovat mielestäni aina liian kuivia, joten puolet tortuista tein kolmionmallisiksi. Ja sanomattakin on selvää, että mies tykkää vain niistä tähtitortuista luumuhillolla, minä taas kolmiotortuista omenahillolla. Molempia siis on aina tehtävä! ;D Tarmokasta alkanutta viikkoa!
Sain itsestäni viikonloppuna myös sen verran irti, että tein vihdoinkin vuoden ekat tortut. Osaan laitoin perinteistä luumumarmeladia ja osaan omenavaniljahilloa. Itse en niin välitä tähtitortuista, koska kapeat sakarat ovat mielestäni aina liian kuivia, joten puolet tortuista tein kolmionmallisiksi. Ja sanomattakin on selvää, että mies tykkää vain niistä tähtitortuista luumuhillolla, minä taas kolmiotortuista omenahillolla. Molempia siis on aina tehtävä! ;D Tarmokasta alkanutta viikkoa!
maanantai 4. marraskuuta 2013
Halloween
Pyhäinpäivä, kekri, Halloween... Mikä ikinä olikaan, meni ohitse varsin nopeasti ja huomaamattomasti meidän huushollissa. En tänä vuonna hankkinut koristekurpitsoja tai tehnyt mitään aiheeseen liittyviä erikoisherkkuja. Mun PITI tehdä ihana kurpitsapiiras, mutta perjantaina ruokakaupassa iski laiskuus ja ostoskoriin lennähti kurpitsojen sijaan ihan perinteistä torttutaikinaa ja glögiä - tosin en ole niitä torttujakaan vielä väsännyt ;D
Laitanpa nyt sitten kaikkien ahkerien jauhopeukaloiden iloksi oheisen reseptin, joka ei siis meillä realisoitunut piirakaksi asti. Ehkäpä joku innokkaampi saa tästä jotain aikaiseksi :) Kurpitsakuva on viime vuodelta.
Amerikkalainen kurpitsapiirakka
Pohja:
3 dl vehnäjauhoja
2 rkl sokeria
125 g voita
1 kananmunan keltuainen
Täyte:
400 g kurpitsaa karkeasti pilkottuna
2 kananmunaa
2 dl sokeria
1 tl kanelia
1 tl jauhettua inkivääriä
1 ripaus suolaa
2 rkl vehnäjauhoja
2 dl kuohukermaa
Nypi jauhot, sokeri ja voi ryynimäiseksi massaksi. Lisää munankeltuainen ja sekoita taikinaksi. Painele taikina pyöreään uunivuokaan, jonka halkaisija on noin 24 cm. Anna tasoittua jääkaapissa noin 30 minuuttia. Kuumenna uuni 200-asteiseksi. Keitä kurpitsanpalasia vähäsuolaisessa vedessä 5-8 minuuttia. Kaada siivilään ja valuta kaikki vesi pois. Sekoita kurpitsa hienoksi soseeksi esim. mikserillä ja anna sen jäähtyä hieman. Lisää munat yksi kerrallaan. Lisää loput ainekset ja kaada seos vuokaan. Paista uunin alaosassa 40–50 minuuttia. Jäähdytä. Siivilöi päälle hieman tomusokeria ja tarjoile kermavaahdon kanssa.
Laitanpa nyt sitten kaikkien ahkerien jauhopeukaloiden iloksi oheisen reseptin, joka ei siis meillä realisoitunut piirakaksi asti. Ehkäpä joku innokkaampi saa tästä jotain aikaiseksi :) Kurpitsakuva on viime vuodelta.
Amerikkalainen kurpitsapiirakka
Pohja:
3 dl vehnäjauhoja
2 rkl sokeria
125 g voita
1 kananmunan keltuainen
Täyte:
400 g kurpitsaa karkeasti pilkottuna
2 kananmunaa
2 dl sokeria
1 tl kanelia
1 tl jauhettua inkivääriä
1 ripaus suolaa
2 rkl vehnäjauhoja
2 dl kuohukermaa
Nypi jauhot, sokeri ja voi ryynimäiseksi massaksi. Lisää munankeltuainen ja sekoita taikinaksi. Painele taikina pyöreään uunivuokaan, jonka halkaisija on noin 24 cm. Anna tasoittua jääkaapissa noin 30 minuuttia. Kuumenna uuni 200-asteiseksi. Keitä kurpitsanpalasia vähäsuolaisessa vedessä 5-8 minuuttia. Kaada siivilään ja valuta kaikki vesi pois. Sekoita kurpitsa hienoksi soseeksi esim. mikserillä ja anna sen jäähtyä hieman. Lisää munat yksi kerrallaan. Lisää loput ainekset ja kaada seos vuokaan. Paista uunin alaosassa 40–50 minuuttia. Jäähdytä. Siivilöi päälle hieman tomusokeria ja tarjoile kermavaahdon kanssa.
keskiviikko 2. lokakuuta 2013
Uunituoreita sämpylöitä
Sain jonkinasteisen "aivovaurion" edellisellä ruokakauppareissullani ja hankin kotiin reilun varaston sämpylätarpeita. Kerrottakoon tässä vaiheessa, että olen tehnyt sämpylöitä elämäni aikana ehkä kaksi kertaa aiemmin, joten todellakin jostain aivan ainutlaatuisesta on nyt siis kyse ;D
Vähän kieltämättä alkuun jännitti, onnistuuko taikinan nostatus lainkaan, mutta onnistuihan se! Makukin oli mitä parhain, joten takaan ja allekirjoitan, etteivät varmasti olleet tämän vuoden viimeiset sämpylät.
Jotenkin sitä vieraantuu noista leipomishommista, jos niitä ei tee säännöllisesti tietyin väliajoin - se on vähän sama homma kuin autolla ajaminen, pitkän tauon jälkeen uudelleen aloittaminen on hankalaa (kokemusta on..).
Laitoin sämpylöihin kolmea lajia jauhoja, nimittäin vehnä-, kaura- ja ruisjauhoja sekä vielä reippaan kourallisen pellavansiemeniä antamaan hieman rouheutta muuten tasaiseen taikinaan. Ripottelin siemeniä vielä päälle koristeeksikin, mutta ne eivät kyllä pinnalla kauan pysyneet. Joka tapauksessa sämpylät näyttivät maistuvan muillekin kuin allekirjoittaneelle, joten taisin sentään tehdä jotain (kerrankin) oikein... ;D
Nyt mielessä jo siintää ihan ehta ruisleipä, pitäähän senkin tekemistä nyt sitten kokeilla kun kerran on vauhtiin päässyt!
Vähän kieltämättä alkuun jännitti, onnistuuko taikinan nostatus lainkaan, mutta onnistuihan se! Makukin oli mitä parhain, joten takaan ja allekirjoitan, etteivät varmasti olleet tämän vuoden viimeiset sämpylät.
Jotenkin sitä vieraantuu noista leipomishommista, jos niitä ei tee säännöllisesti tietyin väliajoin - se on vähän sama homma kuin autolla ajaminen, pitkän tauon jälkeen uudelleen aloittaminen on hankalaa (kokemusta on..).
Laitoin sämpylöihin kolmea lajia jauhoja, nimittäin vehnä-, kaura- ja ruisjauhoja sekä vielä reippaan kourallisen pellavansiemeniä antamaan hieman rouheutta muuten tasaiseen taikinaan. Ripottelin siemeniä vielä päälle koristeeksikin, mutta ne eivät kyllä pinnalla kauan pysyneet. Joka tapauksessa sämpylät näyttivät maistuvan muillekin kuin allekirjoittaneelle, joten taisin sentään tehdä jotain (kerrankin) oikein... ;D
Nyt mielessä jo siintää ihan ehta ruisleipä, pitäähän senkin tekemistä nyt sitten kokeilla kun kerran on vauhtiin päässyt!
maanantai 1. heinäkuuta 2013
Isännän alkupalat
Olen rakastunut - nimittäin täytettyihin, grillattuihin jättiherkkusieniin :) Kokkailimme viikonloppuna grillin äärellä ja isäntä innostui tohinassa taiteilemaan alkupaloiksi kirjaimellisesti suussasulavia sieniherkkuja.
Jättiherkkusienien täytteenä on mm. kahta lajia sulatejuustoa, ruohosipulia ja mausteita. Ympärille on kääräisty siivu amerikanpekonia, joka antaa mukavaa lisäpotkua ja ihanan rapean pinnan.
Onhan tämä jo varmasti vanha tuttu resepti monille, mutta minulle täysin uusi kokemus. Ja täytyy kyllä sanoa, että ovat TAIVAALLISEN herkullisia!
Jättiherkkusienien täytteenä on mm. kahta lajia sulatejuustoa, ruohosipulia ja mausteita. Ympärille on kääräisty siivu amerikanpekonia, joka antaa mukavaa lisäpotkua ja ihanan rapean pinnan.
Onhan tämä jo varmasti vanha tuttu resepti monille, mutta minulle täysin uusi kokemus. Ja täytyy kyllä sanoa, että ovat TAIVAALLISEN herkullisia!
keskiviikko 10. huhtikuuta 2013
Spice up your life!
Pääsiäisenä tekemäni lammaspaistin jäljiltä keittiöön jäi "pyörimään" sekä rosmariinia että minttua. Olin jo ajatellut viskaavani ylijäämäyrtit roskikseen, sillä yleensä ne kuolevat mulla muutamassa päivässä joka tapauksessa.
Tällä kertaa olen kuitenkin saanut ilokseni todeta, että mokomat porskuttavat komeasti ja tuntuvat vain parantavan kasvuaan koko ajan! Jospa vaikka saisin ne vielä tänä keväänä istutettua takapihan kukkapenkkiin timjamin kaveriksi...
Tällä kertaa olen kuitenkin saanut ilokseni todeta, että mokomat porskuttavat komeasti ja tuntuvat vain parantavan kasvuaan koko ajan! Jospa vaikka saisin ne vielä tänä keväänä istutettua takapihan kukkapenkkiin timjamin kaveriksi...
keskiviikko 6. maaliskuuta 2013
Uusi suosikkiherkkuni!
Bongasin jokin aika sitten kaupan hyllyltä Valion uutuuden eli sitruunanmakuisen kreikkalaisen jogurtin - onneksi. Enpä ole suoraan sanottuna ennen parempaa jogurttia maistanut!
Jogurtin rakenne on mukavan jämäkkä, sellainen "lohkeava". Valkoisessa päällysosassa maistuu vain lievä sitruuna, mutta pohjalla odottavassa keltaisessa hillossa sitten sitäkin enemmän. Jogurtin mausta ja rakenteesta tulee mielestäni jotenkin etäisesti mieleen pasha.
Sitruunaa ja hiukan kirpeitä ja happamia makuja aina rakastaneena tämä uutuusjogurtti vei heti jalat alta. Ja kaiken lisäksi se on valmistettu laktoosittomasta maidosta, joten sopii hyvin myös laktoosi-intoleranssista kärsiville. Sitruunan lisäksi toisena makuvaihtoehtona on persikka, mutta sen olen itse jättänyt väliin. Kokeilkaapa joskus!
Kuva: Valio
Jogurtin rakenne on mukavan jämäkkä, sellainen "lohkeava". Valkoisessa päällysosassa maistuu vain lievä sitruuna, mutta pohjalla odottavassa keltaisessa hillossa sitten sitäkin enemmän. Jogurtin mausta ja rakenteesta tulee mielestäni jotenkin etäisesti mieleen pasha.
Sitruunaa ja hiukan kirpeitä ja happamia makuja aina rakastaneena tämä uutuusjogurtti vei heti jalat alta. Ja kaiken lisäksi se on valmistettu laktoosittomasta maidosta, joten sopii hyvin myös laktoosi-intoleranssista kärsiville. Sitruunan lisäksi toisena makuvaihtoehtona on persikka, mutta sen olen itse jättänyt väliin. Kokeilkaapa joskus!
Kuva: Valio
keskiviikko 6. helmikuuta 2013
Sweet Caramel...
Törmäsin ruokakaupassa tällaiseen herkkuun - onko kukaan maistanut? Voi olla, että tämä on jo "vanha juttu" teille muille, mutta mun silmiini ei ainakaan ole aiemmin osunut. Kyseessä on siis Taffelin PopCorn "Sweet Caramel" eli karkinmakuiset, makeat popparit. Taidanpa ensi viikonloppuna vähän herkutella ja testailla makua :D
maanantai 5. marraskuuta 2012
Karjalanpaisti goes Africa on Halloween
Vanhempani olivat viikonloppuna pitkästä aikaa syömässä luonamme. Tarjosimme pääruoaksi syksyyn hyvin sopivaa "tuunattua karjalanpaistia". Laitoimme pataan useita erilaisia juureksia niiden tavanomaisten lisäksi sekä mm. bataatteja, jotka antoivat kivan eksoottisen maun (ja myös Halloweeniin sopivan värin :D) karjalanpaistiimme.
Jälkiruoaksi tarjosimme Halloweenin kunniaksi mm. hämähäkinseitein koristeltua kakkua, joka oli (kuulemma) todella herkullista - itse jouduin valitettavasti skippaamaan ko. leipomuksen, siinä kun oli pähkinää. Kakun koristeseitti on tehty salmiakista.
Mukavaa (vaikkakin taas vaihteeksi sateista) maanantaita kaikille lukijoilleni :D
Jälkiruoaksi tarjosimme Halloweenin kunniaksi mm. hämähäkinseitein koristeltua kakkua, joka oli (kuulemma) todella herkullista - itse jouduin valitettavasti skippaamaan ko. leipomuksen, siinä kun oli pähkinää. Kakun koristeseitti on tehty salmiakista.
Mukavaa (vaikkakin taas vaihteeksi sateista) maanantaita kaikille lukijoilleni :D
maanantai 22. lokakuuta 2012
Kahvihammasta kolottaa...
Rakastan kahvia - tulisin varmaan hulluksi, jos joutuisin aloittamaan aamuni ilman reilua mukillista väkevää sumppia! Talvisin suosin yleensä maustettuja kahveja, kuten suklaa- tai kardemummakahvia. Kesäisin mennään vaniljakahvilla tai sitten ihan sillä perinteisellä Kultamokalla. Ja duunissa sitten ...hmm... automaattikahvilla ympäri vuoden...
Viime aikoina olen intoutunut espressosta - varsinkin Arvid Nordquistin Classic Espresso maistuu meidän perheessä. Espressoinnostuksessani jouduin kuitenkin toteamaan, etten omista yhtäkään pientä kupposta, vaan kaikki kuppini ja mukini ovat ns. hehtaarikokoa. Siinäpä taas yksi hyvä syy lähteä shoppailemaan, ehkäpä hankin itselleni joululahjaksi jotkut söpöt pikkuriikkiset espressokupit :D
Viime aikoina olen intoutunut espressosta - varsinkin Arvid Nordquistin Classic Espresso maistuu meidän perheessä. Espressoinnostuksessani jouduin kuitenkin toteamaan, etten omista yhtäkään pientä kupposta, vaan kaikki kuppini ja mukini ovat ns. hehtaarikokoa. Siinäpä taas yksi hyvä syy lähteä shoppailemaan, ehkäpä hankin itselleni joululahjaksi jotkut söpöt pikkuriikkiset espressokupit :D
keskiviikko 8. elokuuta 2012
Raparperin alla...
Takapihan raparperipuska oli heinäkuun aikana paisunut sen verran jättimäiseksi, että päätin harventaa sitä kerralla ihan reilulla kädellä. Irrotin varmaan yli 20 vartta ja valmistin osasta herkullisen raparperipiirakan - osan laitoin odottamaan viikonloppua, jolloin pyöräytän varmaankin vielä toisen mokoman :)
Piirakka onnistui yli odotusten ja oli muuten tosi hyvää pehmeän vaniljajätskin kanssa! Pakko myöntää tässä ihan suoraan, etten todellakaan ole mikään "himoleipuri" sanan varsinaisessa merkityksessä, joten menin sieltä, mistä aita on matalin eli ostin kaupasta valmiin murotaikinapohjan, jonka lätkäisin piirakkavuokaan ja päälle sitten raparperit ja kermaviili-munaseoksen. Valmis pohja oli mielestäni ihan yhtä hyvää, kuin jos olisin vääntänyt sen kokonaan itse. En olekaan tänä kesänä vielä yhtään raparperipiirasta tehnyt, joten oli jo aikakin vähän maistella kesän makuja :)
Tuon valkoisen keraamisen IB Laursenin vuoan tilasin muuten viime syksynä eräästä nettiputiikista ja olen ollut siihen todella tyytyväinen. Pintaan ei koskaan jää mitään kiinni, vaan kaikki lähtee aina tosi helposti ihan normaalisti tiskaamalla. Myös vuoan väri on pysynyt puhtaan valkoisena useista käyttökerroista huolimatta (noh, kuvassa siinä tosin näkyy nyt hiemaan ruskeaa, mutta se lähti helposti pois ilman ihmeempää hinkkaamista tai liotusta). Jotkut vuoat ovat tosi ikäviä, kun niihin jämähtää kaikki - siis aivan kaikki - kiinni, vaikka kuinka yrittäisi voidella ja varoa.
Piirakka onnistui yli odotusten ja oli muuten tosi hyvää pehmeän vaniljajätskin kanssa! Pakko myöntää tässä ihan suoraan, etten todellakaan ole mikään "himoleipuri" sanan varsinaisessa merkityksessä, joten menin sieltä, mistä aita on matalin eli ostin kaupasta valmiin murotaikinapohjan, jonka lätkäisin piirakkavuokaan ja päälle sitten raparperit ja kermaviili-munaseoksen. Valmis pohja oli mielestäni ihan yhtä hyvää, kuin jos olisin vääntänyt sen kokonaan itse. En olekaan tänä kesänä vielä yhtään raparperipiirasta tehnyt, joten oli jo aikakin vähän maistella kesän makuja :)
Tuon valkoisen keraamisen IB Laursenin vuoan tilasin muuten viime syksynä eräästä nettiputiikista ja olen ollut siihen todella tyytyväinen. Pintaan ei koskaan jää mitään kiinni, vaan kaikki lähtee aina tosi helposti ihan normaalisti tiskaamalla. Myös vuoan väri on pysynyt puhtaan valkoisena useista käyttökerroista huolimatta (noh, kuvassa siinä tosin näkyy nyt hiemaan ruskeaa, mutta se lähti helposti pois ilman ihmeempää hinkkaamista tai liotusta). Jotkut vuoat ovat tosi ikäviä, kun niihin jämähtää kaikki - siis aivan kaikki - kiinni, vaikka kuinka yrittäisi voidella ja varoa.
Raparperipiirakka vaniljajätskillä on yksi suosikeistani. Herkullisenväriset lautaset ostin keväällä Ikeasta ns. "kesälautasiksi".
|
IB Laursenin keraamista vuokaa on ilo käyttää!
|
keskiviikko 14. joulukuuta 2011
11 päivää Jouluun!
Joulun lähestyessä tässä teille muutama tunnelmakuva menneiden vuosien joulunvietosta :)
Osa kuvista on napattu edellisessä asunnossamme aikakautena, jolloin tykkäsin enemmän "mausteisista" värisävyistä. Muutama kuva on hämäryyden vuoksi hieman huonolaatuinen.
It’s only 11 days till Christmas! Here’s a couple of old photos for you to get in the season’s spirit :)
Osa kuvista on napattu edellisessä asunnossamme aikakautena, jolloin tykkäsin enemmän "mausteisista" värisävyistä. Muutama kuva on hämäryyden vuoksi hieman huonolaatuinen.
It’s only 11 days till Christmas! Here’s a couple of old photos for you to get in the season’s spirit :)
keskiviikko 30. marraskuuta 2011
Isäntä yllättää!
Piti oikein tulla tekemään postaus tästä ”harvinaisesta herkusta”. Isäntä ilmoitti ruokakauppareissulla aivan yllättäen, että ostetaanpa jauhot ja muut tykötarpeet, hän haluaa nyt LEIPOA. Olin aivan ÄIMÄN KÄKENÄ, sillä en ole nähnyt hänen leipovan kuin kerran koko kuusivuotisen yhdessäolomme aikana. Keski-iän kriisi?
Suhtauduin asiaan aluksi hieman skeptisesti ja huumorilla, mutta kappas vaan – osaahan sen ukkelikin jos jonkinmoista herkkua vääntää, kunhan vain viitsii! Tuloksena muutama pellillinen pyöreitä pullia, korvapuusteja sekä pieni mansikka-mustikkapiirakka. Ja aivan IHANA TUOKSU koko asuntoon :) Seuraavaksi elättelen toiveita täydellisestä joulusiivouksesta... ;D
My husband surprised me by making some buns and cinnamon rolls as well as a delicious strawberry & blueberry flavored pie. Even though he has baked only ONCE during our time together (six years, that is...), the result was delicious and smelled really good. I guess men CAN do “womens’ chores” after all, as long as they have the right attitude - or a middle-age crisis :) Next, I'm hoping he will clean the house for Christmas... NOT!!! ;D
keskiviikko 26. lokakuuta 2011
Ekat glögit!
Nyt on sitten vuoden ekat glögitkin hörpitty - maistelin alkoholitonta mustikkaglögiä, joka oli ihan hyvää, tosin ei aivan yhtä mausteista kuin se perinteinen punainen alkoholiton glögi. Heitinkin sekaan kanelitangon & pari tähtianista "antamaan vähän potkua" ja herkullista tuli!
Last night, I had the first mug of mulled wine for a looong time. The wine had a subtle blueberry flavor in it, but since "I like it spicy", I added some cinnamon bars and aniseed in it. It was quite delicious!
Last night, I had the first mug of mulled wine for a looong time. The wine had a subtle blueberry flavor in it, but since "I like it spicy", I added some cinnamon bars and aniseed in it. It was quite delicious!
tiistai 18. lokakuuta 2011
Joulun makuja & tuoksuja
Maltan tuskin enää odottaa, että pääsisin jo nauttimaan vuoden ekat glögini! Viime viikonloppuna piti, mutta homma unohtui kun jäi lauantai-illan saunakin väliin muiden kiireiden takia (lue: jääkiekkomatsin). Mieheni toi taannoiselta reissultaan muutaman mielenkiintoisen glögin, joita haluaisin maistaa ensimmäiseksi ja tarjota ehkäpä myös pikkujouluvieraille, kunhan sen aika tulee.
Kuvassa Dufvenkrooksin suklaalla maustettu glögi sekä Lignell & Piispasen Loimu. Vuoden 2011 Loimu-vuosikerrassa on Merlot-pohja, jota on höystetty karpaloilla, kanelilla ja neilikalla. Dufvenkrooks on korkealuokkainen konjakkipohjainen glögi, jota maustetaan vuosikerrasta riippuen esimerkiksi vaniljalla, lakalla ja muilla marjoilla, jouluisilla mausteilla sekä suklaalla, kuten tämän vuoden vuosikerrassa on tehty.
My husbund brought home a couple of bottles of mulled wine lately. I can't wait to get to taste them! The one on the left is by Dufvenkrooks and the one on the right is by Loimu. Dufvenkrooks is usually seasoned with Nordic berries, Christmas spices, vanilla or chocolate. In the 2011 edition the added flavor is chocolate. Loimu's 2011 edition contains cranberries, cinnamon and clove.
Kuvassa Dufvenkrooksin suklaalla maustettu glögi sekä Lignell & Piispasen Loimu. Vuoden 2011 Loimu-vuosikerrassa on Merlot-pohja, jota on höystetty karpaloilla, kanelilla ja neilikalla. Dufvenkrooks on korkealuokkainen konjakkipohjainen glögi, jota maustetaan vuosikerrasta riippuen esimerkiksi vaniljalla, lakalla ja muilla marjoilla, jouluisilla mausteilla sekä suklaalla, kuten tämän vuoden vuosikerrassa on tehty.
My husbund brought home a couple of bottles of mulled wine lately. I can't wait to get to taste them! The one on the left is by Dufvenkrooks and the one on the right is by Loimu. Dufvenkrooks is usually seasoned with Nordic berries, Christmas spices, vanilla or chocolate. In the 2011 edition the added flavor is chocolate. Loimu's 2011 edition contains cranberries, cinnamon and clove.
keskiviikko 21. syyskuuta 2011
Piparivarkaissa
Pitipä kerrankin napata kuva TÄYDESTÄ piparipurkistani - yleensä kun se tyhjenee alta aikayksikön. Mieheni on "piparivarkaiden kuningas" ja ennen kuin ehdin huomatakaan, ovat herkut kadonneet parempiin suihin. No joo, myönnän, etten ole itsekään paljon pekkaa pahempi, mutta kykenen sentään malttamaan muutaman tunnin... Sitäpaitsi mun maha ei oikein kestä vehnäherkkuja, popsin nykyään lähes yksinomaan gluteenitonta ja laktoositonta sapuskaa. Pidemmän päälle maistuu kyllä puun ja kengänpohjan väliltä : D
Tuleva viikonloppu onkin muuten todella "työntäyteinen" - heräsin nimittäin vasta äskettäin siihen, että pian on jo LOKAKUU ja viimeiset hetket istutella kukkasipuleita maahan. Toisaalta kivaa hommaa, toisaalta todella raskasta kun työasento on aika hankala. Vaihtoehtoina lähinnä joko pää alaspäin kökkiminen tai märässä maassa istuminen. Siinäpä valinnanvaikeutta...
I just had to take a photo of my cookie jar when it was FULL - usually, my husband steals the cookies in a blink of an eye : ) As far as eating is concerned, I admit that I'm no saint, either. Normally I am able to wait for a couple of hours, though...
Next weekend will be hectic - I realized lately it's almost OCTOBER now and I still haven't plant any bulbs! It is hard work and takes a lot of time, but someone's gotta do it. Well, I'll just have to keep in mind that the outcome will be fabulous next spring : )
Tuleva viikonloppu onkin muuten todella "työntäyteinen" - heräsin nimittäin vasta äskettäin siihen, että pian on jo LOKAKUU ja viimeiset hetket istutella kukkasipuleita maahan. Toisaalta kivaa hommaa, toisaalta todella raskasta kun työasento on aika hankala. Vaihtoehtoina lähinnä joko pää alaspäin kökkiminen tai märässä maassa istuminen. Siinäpä valinnanvaikeutta...
I just had to take a photo of my cookie jar when it was FULL - usually, my husband steals the cookies in a blink of an eye : ) As far as eating is concerned, I admit that I'm no saint, either. Normally I am able to wait for a couple of hours, though...
Next weekend will be hectic - I realized lately it's almost OCTOBER now and I still haven't plant any bulbs! It is hard work and takes a lot of time, but someone's gotta do it. Well, I'll just have to keep in mind that the outcome will be fabulous next spring : )
tiistai 21. kesäkuuta 2011
Herkuttelua
Eilinen olikin sitten herkuttelupäivä - ostin maissilastuja, guacamolea, juustodippiä, punaisia ja vihreitä säilykepaprikoita ja isoja katkarapuja sekä valmistin aidosta kreikkalaisesta jogurtista mojovan valkosipulisen tzatzikin.
Lisäksi pilkoin kurkuista ja porkkanoista dipattavia tankoja ja ostin vielä kyytipojaksi jääkylmää Coca-Colaa. Jälkiruoaksi oli jätskiä. Kyllä kelpasi katsella suosikkinäyttelijäni Al Pacinon tähdittämää leffaa :) Ja mikäli jotakuta kiinnostaa, leffan nimi oli "88 minuuttia".
Lisäksi pilkoin kurkuista ja porkkanoista dipattavia tankoja ja ostin vielä kyytipojaksi jääkylmää Coca-Colaa. Jälkiruoaksi oli jätskiä. Kyllä kelpasi katsella suosikkinäyttelijäni Al Pacinon tähdittämää leffaa :) Ja mikäli jotakuta kiinnostaa, leffan nimi oli "88 minuuttia".
maanantai 30. toukokuuta 2011
Sadetta pidellessä
Niin se viikonloppu taas vierähti, tosin poikkeuksellisesti tällä kertaa sisätiloissa. Ulkona oli varsinainen koiranilma, ainakin täällä Etelä-Suomessa. Tuuli ulvoi kattoparrujen välissä ja sade rummutti raskaasti ikkunapellejä maiseman ollessa alakuloisen harmaa ja paikoin jopa pimeä.
Lauantaipäivä ja sunnuntaiaamu kuluivat mukavasti puunatessa paikkoja "edustuskuntoon" sukulaisten vierailua varten (edellisestä siivouksesta olikin vierähtänyt jo tovi, myönnetään...). Sen verran laiska kuitenkin olin, etten ryhtynyt leipomaan mitään omia tekeleitä, vaan turvauduin kiltisti lähikaupan valikoimaan. Eikä aika toisaalta olisi edes riittänytkään - tai muuten olisi pitänyt jättää lauantai-illan saunominen väliin. Ja sitä en kyllä kovin kepein perustein tee :)
Vierailu sujui kaikin puoli hyvin ja tunnelma oli katossa säästä huolimatta. Olin alunperin ajatellut, että joisimme kahvit takapihan terassilla, mutta jouduin luopumaan ideasta ymmärrettävistä syistä. Laitoin muutamia kynttilöitä palamaan sekä sisälle että ulos piristämään mieliä ja antamaan valoa pimeänharmaaseen päivään. Se taisi onnistua, sillä sukulaiset poistuivat luotamme hymyssä suin!
Lauantaipäivä ja sunnuntaiaamu kuluivat mukavasti puunatessa paikkoja "edustuskuntoon" sukulaisten vierailua varten (edellisestä siivouksesta olikin vierähtänyt jo tovi, myönnetään...). Sen verran laiska kuitenkin olin, etten ryhtynyt leipomaan mitään omia tekeleitä, vaan turvauduin kiltisti lähikaupan valikoimaan. Eikä aika toisaalta olisi edes riittänytkään - tai muuten olisi pitänyt jättää lauantai-illan saunominen väliin. Ja sitä en kyllä kovin kepein perustein tee :)
Vierailu sujui kaikin puoli hyvin ja tunnelma oli katossa säästä huolimatta. Olin alunperin ajatellut, että joisimme kahvit takapihan terassilla, mutta jouduin luopumaan ideasta ymmärrettävistä syistä. Laitoin muutamia kynttilöitä palamaan sekä sisälle että ulos piristämään mieliä ja antamaan valoa pimeänharmaaseen päivään. Se taisi onnistua, sillä sukulaiset poistuivat luotamme hymyssä suin!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)











