Tauko on taputeltu ja elämässä uudet tuulet

Moi kaikille pitkästä aikaa! Tässä (tahattoman) blogitauon aikana elämässäni onkin tapahtunut vaikka mitä ja tulevaisuuden suunnitelmat menneet täysin uusiksi :)

Meitä on nykyään kahden sijaan enää ýksi, eli minä. Toinen puolisko muutti pois kuukausi takaperin ja nyt sitten opettelen elämään omin neuvoineni. Talonrakennussuunnitelmat on siis pistetty jäihin, mutta tulipahan se vanha asunto kuitenkin myytyä.

Alkuräpellyksen jälkeen olen pikkuhiljaa alkanut tekemään erinäisiä hankintoja kotiin, sillä mies vei osan tavaroista mennessään. Nyt mulla on sitten uusi (pinkki!) leivänpaahdin ja vedenkeitin, kahvikone, mikro, televisio sekä musta tyylikäs TV-taso. Olen myös hankkinut muutaman uuden mustavalkoisen maton sekä lipaston ja vaaterekin, joista lisää myöhemmin. Tilaahan tässä kolmiossa on yhdelle hengelle ihan riittämiin, sellaiset 70 neliötä, joten sisustamaankin pystyy, pääsee ja joutuu :)

Alla muutaman otos uudesta keittiöstäni, joka on pienehkö, mutta yhden ihmisen tarpeisiin varsin sopiva :)
Mukavaa viikonloppua teille kaikille!

Talviaika

Onpahan pitänyt kiirettä viime päivinä niin töissä kuin kotirintamallakin - ei vain yksinkertaisesti ole ehtinyt syventyä blogipostauksiin aiemmin!

Nyt on sitten ihan virallisestikin siirrytty talviaikaan, joten sain hyvän syyn viritellä ensimmäiset jouluvalot jo paikoilleen :) Aikaisempien vuosien tapaan laitoin valot peikonpähkinänoksiin olohuoneseen sekä makuuhuoneen katonrajassa kiertäviin putkiin.

Lisäksi laitoin yhden valosarjan sauna- ja pesutilojen yhteydessä olevaan pieneen vilvoittelu-/ pukuhuoneeseen ja siitä tulikin varsin tunnelmallinen! Oli suorastaan nautinto käydä saunassa lauantai-iltana ja käydä vilvoittelemassa takapihan terassilla, kun sai kulkea ihanan, tuikkivan valomeren ohi :)

Perinteisesti olen marraskuun alkupuolella laittanut tähdet ikkunoihin, se homma lienee siis edessä jo ensi viikonloppuna!

Talvinen viikonloppu

Mennyt viikonloppu oli mitä ihanin ja käytinkin sen hyödyksi tekemällä pihatöitä. Sain haravoitua ja nypittyä kaikki puhdonneet lehdet niin nurmikolta kuin kukkapenkeistäkin sekä perattua lakastuneiden kasvien jäänteet kukkapenkeistä. Siinä sitä olikin hommaa yllättävän paljon (neljä isoa säkillistä tavaraa) ja koko lauantaipäivä vierähti pihamaalla. Sää oli ihanan talvinen; kirpsakka pikkupakkanen, selkeä taivas ja kirkas auringonpaiste, mitäpä sitä muuta voisikaan toivoa :)

Mieheni väkersi mulle linnunpöntön, joka maalattiin mustaksi ja laitettiin kepinnokkaan pikku lampemme vierelle. Saan kepukanvarteen sitten talvella laitettua myös lyhteen, jollaista ei pihallamme olekaan aiemmin ollut, johtuen juurikin sopivan paikan puutteesta.

Onneksi aloitin pihahommat ajoissa lauantaina, sillä iltapäivällä, puolisen tuntia sen jälkeen kun olin saanut homman pakettiin, alkoi aivan järkyttävä räntä-/lumisade, joka kesti toista tuntia. Harmi vaan, ettei yhtään jäänyt maahan!

Kuvassa huurteinen linnunpönttö sekä jäätynyt lampi, jota auringonsäteet alkavat hiljalleen sulattaa. Kirpsakkaa viikonalkua kaikille lukijoilleni!

Sumujen silta

Töistä lähtiessä piti ikuistaa matkan varrella ollut kaunis, syksyisen harmaa maisema. Olen tätä samaista lampea kuvaillut vuosien varrella eri vuodenaikoina ja nyt oli sitten syksyn vuoro.

Loppukeväästä ja alkukesästä lampi on tietysti kauneimmillaan, kun kaikki kasvit puhkeavat lehteen ja lammen rannalla kasvavat kirsikkapuut kukkivat valkoisenaan. Aikaisina kesäaamuina lammen pinnalla on usein usvaa ja nousevan auringon säteet siivilöityvät sen läpi todella kauniisti.

Mielenkiinnon vuoksi kaivoin kätköistäni vanhan kevätkuvan - vertaillessa näitä kahta kuvaa huomaa hyvin, miten maisema muuttuu vuodenaikojen mukaan. Olisihan se kieltämättä aika tylsää, jos vuodenaikoja ei olisi lainkaan vaan aina olisi se ikuinen kesä.

Mukavaa viikonloppua!

Ihana syksy!

Kyllä syksy on sitten MAHTAVAA aikaa - raikas ilma, usvaiset aamut, maatuvien lehtien tuoksu, kynttilöiden hämyisä valo pimeyden keskellä, ensimmäisen lumisateen kihelmöivä odotus... ja tietysti terassin koristeleminen talvikuntoon :)

Takapihalle hankin tänä vuonna perinteisten callunoiden ja kanervien seuraksi hopealankaa, ikivihreitä sekä uutena tuttavuutena koristekaalia, johon olen nyt palavasti rakastunut - kerrassaan upeat lehdet niin muodoltaan kuin tekstuuriltaankin ja lehtien "liukuvärjätyt" värisävyt aivan mahtavat. Täydentävät kerrassaan hienosti kanervien ja callunoiden sävyjä.

Kivaa viikonloppua kaikille!

Sataa, sataa ropisee...

Viime päivinä onkin vettä riittänyt tänne Etelä-Suomeen. Sateiden saapumisen myötä olen jo alkanut varustautua syksyn ja talven tuloon. Kynttilät ja tuikut on kaivettu esille, samoin muutamat huovat sekä tietenkin pehmosukat.

Saunassakin kävimme viime lauantaina pitkästä aikaa, mikä oli todella virkistävää. Kesäisin meillä on sisällä yleensä sen verran lämmin, ettei saunaa tee kauheasti mieli lämmitellä ainakaan pahimpien helteiden aikaan. Saunan jälkeen oli kiva rentoutua kynttilänvalossa ja kuunnella sateen ropinaa.

Intouduin viikonloppuna myös maalaustalkoisiin - siitä lisää myöhemmin. Reipasta viikkoa kaikille lukijoilleni!

Terassi valmiina syksyyn!

Touhuilin vaihteeksi pihahommissa ja kävin puutarhalta hakemassa jos jonkinlaista risua etupihan terassia varten. Mukaan lähti tällä kertaa enimmäkseen haalean lilahtavia, valkoisia ja kirkkaan vaaleanvihreitä callunoita sekä hopealankaa ja eräänlaista mehikasvia, jonka tarkempaa nimeä en nyt tähän hätään kuollaksenikaan muista. Jostain syystä tänä vuonna callunat vetivät pidemmän korren kanervista, vaikka kyllä varmasti kanerviakin vielä muutaman jossain vaiheessa lisään terassille.

Aloitin projektin kippaamalla kaikki vanhat kasvit pois (puksipuita lukuunottamatta), suihkuttamalla terassin ja pesemällä myös kaikki lyhdyt ja muut koriste-esineet sekä kalusteet kesän aikana kertyneistä pölyistä ja hiekoista.

Uusien kasvien istuttelujen ja asettelujen jälkeen pihasta muuntautui taas kiva syksyinen keidas - lisäsin koristeiksi vielä pari kranssia, korillisen puuklapeja sekä tietysti makeita punaposkisia omenoita :) Pyöreät puksipuut istuvat mielestäni mainiosti syyskasvien kavereiksi. Ehdoton suosikkini on kuitenkin puutarhalta hankkimani risuista väsätty siili, joka on kerrassaan hurmaavan söpö!

Sen verran aikaa koko "operaatio terassi syysasuun" vei, että ulkona oli jo aivan pilkkopimeää, kun sain viimeisetkin kasvit kasteltua ja kynttilät palamaan pariin pikkulyhtyyn. Mutta olihan tuo kaunis, syksyinen terassi taas kerran kaiken rehkimisen väärti! Seuraavaksi onkin sitten tehtävä sama homma myös takapihan terasille.

Hypähdys talviaikaan

Olipa mukava nukkua "tunti pidempään" aamulla - olo tuntui selvästikin virkeämmältä kuin normimaanantaina yleensä. Töihin lähtiessäkin näki jopa eteensä kun ei ollut ihan säkkipimeää :)

Viikonloppuna puuhastelin takapihalla pihahommissa - pakkasten myötä kaikki aidoillamme kiemurtelevat köynnökset tipauttivat lehtensä käytännössä yhdessä yössä - haravalle oli siis käyttöä. Koin tosin myös muutamia epätoivonhetkiä, kun jouduin nyppimään osan lehdistä käsin hakkeen seasta, ne kun olivat jäätyneet kiinni ja hake lähti heti pois paikoiltaan vaikka kuinka varovasti yritti haravalla ottaa. Kolme ja puoli tuntia kökin peffa pystyssä kukkapenkeissä ja selkä huusi hoosiannaa. Noh, tulipahan sekin tehtyä. Sireenissä on vielä muutamia lehtiä, mutta eivätköhän nekin tipahda ensi viikonloppuun mennessä.

Hankin joskus viimevuonna hetken mielijohteesta hauskan rottinkisen "koukkuvekottimen", jonka kiinnitin nyt varastonkulmalle ja pujotin siihen lintujen iloksi punaposkisen omenan. Lintukatos taisi olla House Doctorin, jos en ihan väärin muista. Myöhemmin talvella laitan siihen siemen- ja talipalloja, niin takapihallamme vuodesta toiseen viihtyvä sini- ja talitiaisparvi saa taas "murua rinnan alle".

Ihanan aurinkoista maanantaita!

Terassin syksy

Käväisin muutama päivä sitten puutarhalla hankkimassa syyskukkia etu- ja takapihan terasseille. Mukaan lähti mm. kanervia, marjakanervia, hopealankoja sekä sypressejä. Yhdistelin niitä kesän istutuksista jäljelle jääneisiin muratteihin, jotka edelleen porskuttavat komeasti syksyisestä säästä huolimatta.

En tänä vuonna ostanut lainkaan valkoisia callunoita, sillä viime vuonna ne mielestäni "kulahtivat" yllättävän nopeasti ja olivat jo ennen joulua kellertyneet ikävästi. Siispä turvauduin ihan perinteiseen pinkkiin kanervaan, joka ainakin naapurin terassilla kukoisti komeasti koko talven läpi.

Tänä vuonna ostin kanervien kaveriksi myös muutaman hopealangan, jota en ennen olekaan terassilleni laittanut. Hopeanharmaa vivahde sopii hienosti yhteen punaisten kanervien kanssa. Vehreyttä terasseille tuovat sypressit. Suurin suosikkini ehkä kuitenkin on marjakanerva, jonka herkullisennäköiset marjat ovat "syötävänsuloisia"!

Syksyistä alkanutta viikkoa kaikille!